Hukkalämpö, tekoäly ja uudet direktiivit edistävät energiatehokkuutta
Euroopan Unionin Interreg BSR -ohjelman rahoittaman Easy Energy -hankkeen Suomen päätösseminaari pidettiin Porissa 8.10.2026. Tilaisuuden avasi yliopettaja Sirpa Sandelin, joka kertoi hankkeen tavoitteista ja tuloksista. Opetuksen puheenvuoron piti yliopettaja Jarkko Heinonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Puheenvuorossaan hän esitteli SAMKin lyhyesti, kertasi SAMKin avainstrategiat ja kertoi tulevista koulutuksista mainiten erikseen rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät opintojaksot. Opintojaksojen sisältöön kuuluvat mm. energiaselvitys, energiatodistus, ilmastoselvitys ja peruskorjauspassi. Jatkossa kaikkiin edellä mainittuihin opintojaksoihin on mahdollista osallistua myös avoimen AMK:n kautta.
Ajankohtaisia rakennusten energiatehokkuuden koulutukseen liittyviä teemoja ovat ainakin Perusparannuspassi, pitkän aikavälin korjaussuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi, ja kiinteistöakut. Satakunnan ammattikorkeakoulun kannalta ajankohtaista on myös BattEdu - Koulutustoimijoiden verkosto akkuarvoketjun osaamistarpeisiin. Verkoston avulla pyritään luomaan koulutuspolkuja, jotka vastaavat nykyisten ja tulevien työmarkkinoiden tarpeita.
Lisätietoja verkostosta löytyy verkoston kotisivuilta (uwasa.fi)
Direktiivit ja niiden vaikutukset
Juho Rinta-Rahko, Sweco Oy, käsitteli omassa osuudessaan Euroopan Unionin uusia energiatehokkuusdirektiivejä ja niiden vaikutuksia. EED (Energy Efficiency Directive = Energiatehokkuusdirektiivi) ohjaa vähentämään energiankulutusta ja parantamaan laitteiden, rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuutta. EED on EU-tason direktiivi, jonka tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta. Direktiivi hyväksyttiin uudistettuna versiona vuonna 2023 ja astui voimaan joulukuussa 2025. Direktiivin mukaan EU-tasolla yhteinen tavoite on vähentää energian loppukulutusta 11,7 % verrattuna vuoden 2020 ennusteisiin vuoteen 2030 mennessä. EED:n myötä energiatehokkuussopimustoiminta sai jatkoa, yrityksille asetettiin uusia velvoitteita ja julkiset toimijat saivat raportointivelvoitteen.
EPBD (Energy Performance of Buildings Directive = Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi) puolestaan koskee rakennuksia ja sen tavoitteena on tehdä rakennuksista energiatehokkaampia (esim. parempi eristys, uusiutuva energia, energiatodistukset, lähes nollaenergiarakennukset). EPBD:n vaatimukset tulevat voimaan vaiheittain vuosina 2026–2033. Direktiivin kansallinen toimeenpano on viivästynyt EU:n määräajasta 29.5.2026, mutta on nyt loppusuoralla. Hallitus on 10.9.2026 antanut hallituksen esityksen laiksi rakennusten energiatehokkuudesta. Sisällöt voivat kuitenkin käsittelyyn aikana muuttua, ja osa kohdista on edelleen tulkinnanvaraisia. Varmaa on, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen keskeisimmät muutokset tuovat olemassa oleville kiinteistöille paljon lisävaatimuksia. Sen lisäksi uudisrakennusten on oltava ”päästöttömiä” ja aurinkopaneelien rooli talotekniikassa korostuu.
Lopuksi Rinta-Rahko kävi vielä läpi vuoden 2026 energiatuet eri toimijatyypeittäin, ja tukiin kohdistuvat vaatimukset.
Ajankohtaista energiaan liittyvistä ja investointi- ja kehittämistuista
Anders Bäckman, yritysasiantuntija (Uusiutuvan energian hankkeet), Lounais-Suomen elinvoimakeskus, esitteli elinvoimakeskuksen suoraan myöntämiä ja laillisuustarkastamia energiaan liittyviä investointi- ja kehittämistukia, joihin kuuluvat investointituet maaseudun pien- ja mikroyrityksille, erilliset tuet energian ja liikepolttoaineiden tuotantoon, tuki yritystoiminnan kehittämiseen maaseudun pien- ja mikroyritykselle, investoinnin toteutettavuustutkimukset maaseudun pien- ja mikroyritykselle, maatalouden investointituet ja Leader-järjestöjen kautta haettavat tuet mikroyritysten energiainvestointeihin
Tuettavien hankkeiden valinta tapahtuu käsittelijän ja yritystukitiimin harkinnan perusteella säädöksiin perustuen ja kilpailutilanne huomioiden. Tuki ei saa heikentää alalla jo toimivien yritysten toimintaa eikä häiritä kilpailua. Päätökset tehdään erillisten valintajaksojen puitteissa, yritystuet viisi kertaa vuodessa, maatalouden rakennetuet neljä kertaa vuodessa ja Leader-järjestöillä on oma rytminsä. Ratkaisut tehdään käytettävissä oleviin tietoihin ja hakemusten pisteytykseen perustuen käytettävissä olevan myöntövaltuuden rajoissa.
Säästettyä ja kierrätettyä energiaa
Vatajankoski Oy on yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa kehittänyt kestäviä energiaratkaisuja. Easy Energy-seminaarissa viestintäpäällikkö Eero Hammais esitteli lyhyesti kolme erilaista ratkaisua, jotka omalta osaltaan parantavat energiatehokkuutta.
Vuoteen 2024 saakka Merikarvian keskustan kaukolämpö tuotettiin Metsä Fibren sahan hukkalämmöllä. Sahan toiminnan päätyttyä Merikarvian kaukolämmössä jouduttiin turvautumaan kevyeen polttoöljyyn. Polttoöljyn käyttöä pystyttiin vähentämään merkittävästi, kun datakeskuksen palvelinten jäähdytyksessä syntyvä lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon.
Knaufin Kankaanpään kipsilevytehtaan höyry otetaan talteen kaukolämmöksi ja prosessivedeksi: lämpöpumput nostavat lämmön kaukolämpöverkkoon sopivaksi ja vesikierto palauttaa tiivistyneen veden prosessiin. Tuloksena on 6 MW lämpötehoa, joka siirretään kolmeen lämpöakkuun, joiden kapasiteetti on n. 300 MWh.
Kankaanpään katuvaloverkko kattoi vuonna 2024 550 km valaistua tietä tai kevyen liikenteen väylää ja 80 etäohjattavaa katuvalokeskusta, joista sähkö jaetaan valaistukselle. Kaupungilla on käytössä 24/7 vikapalvelu, johon voi ilmoittaa valaisinviasta myös kännykkäsovelluksella. Led-valaisimet, investointisuunnitelma valaistusverkon päivittämiselle ja huollon, vikapalvelun ja vuosittaisen kehittämisen käytäntöjen luonti tuottivat noin 50 % säästön energian-kulutuksessa. Lisäksi liikenneturvallisuus parantui ja häiriövalon määrän pieneneni.
Eero Hammaisen mukaan energiatehokkuus alkaa hukkaan menevän resurssin tunnistamisesta. Se, mikä näyttää nyt hukalta, voikin olla arvokas resurssi.
Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia kiinteistö- ja rakentamisalalla
Asta Autelo, Granlund Oy, käsitteli omassa puheenvuorossaan tekoälyn käyttöönottoa rakennusalalla. Monet yritykset ovat Autelon mukaan kokeilleet tekoälyä, mutta harvat raportoivat mitattavissa olevista tuloksista. Keskeisiä motivaattoreita tekoälyn hyödyntämisessä rakennusalalla ovat tuottavuuden, kustannustehokkuuden, laadun, läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja kestävyyden parantaminen. Digitalisaatio ja tekoäly toimivat työkaluina näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Useimmat käyttävät tekoälyä tänä päivänä kehotteella kuin hakukonetta – hakemaan jotain ja muotoilemaan saatua tulosta. Olemme siirtymässä vaiheeseen, jossa autonomiset agentit päättävät seuraavista toimista. Agentit voivat toimia itsenäisesti ja sopeutua palautesilmukoiden avulla. Agentteja ei kuitenkaan tule käyttää ihan missä vain. Jos tehtävä on autonominen, toistuva, ja jos sen tulos on tarkistettavissa, se voi olla agentille sopiva. Jos tehtävä vaatii reaaliaikaista harkintaa, jos se tapahtuu vain kerran tai jos sitä on vaikea tarkistaa, tulee käyttää kehotetta, ei agenttia.
Tekoälyä käytetään tällä hetkellä esimerkiksi energiankulutuksen seurantaan, vikojen havaitsemiseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Automaattiset järjestelmät lukevat tietoja mittareista, analysoivat poikkeamia ja luovat raportteja. Ihmisasiantuntijat tarkistavat tekoälyn havainnot. Tekoälyn seuraava aalto sisältää älykkäiden monimutkaisia päätöksiä käsittelevien järjestelmien käyttöönoton. Tämä tulee muuttamaan rooleja ja tehtäviä kiinteistönhallinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa ja korostaa jaetun tiedon tärkeyttä. Käyttömahdollisuuksia on esimerkiksi energia- ja vastuullisuuspalveluissa. Tekoälyn käytöllä voidaan lisäksi nopeuttaa projektien aikatauluja, parantaa tarkkuutta ja leikata kustannuksia.
Rakentajille on valmisteilla kaksi polkua tekoälytyökalujen käyttöönotolle: Kevyt polku, jossa mahdollistetaan kokeilut silloin kun työkalu ei tule olemaan laajassa käytössä eikä käsittele arkaluonteista dataa, ja raskas polku, jolle ohjataan silloin, kun järjestelmä on laajassa käytössä tai käsittelee arkaluonteista dataa. Raskaalla polulla korostuvat mm. katselmointi, tietoturva, ja dokumentointi. Nimetty omistaja, selkeä omistajuus, tietoturva ja prosessien suunnittelu ovat olennaisia tehokkaan käyttöönoton kannalta.