Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuus mukana SeAMK-SAMK-Centria Tutkimusfoorumi 2025 -julkaisussa

Kaksipäiväisen Tutkimusfoorumin ohjelma oli rakennettu seitsemän pääteeman ympärille: robotiikka, tekoäly ja analytiikka; ruokaketju; energiamurros ja kiertotalous; sosiaalinen kestävyys; tutkimusmenetelmät; yrittäjyys sekä työvoiman toimintakyky. Näiden teemojen sisällä esitettiin 62 tutkimuspaperia, joiden kirjoittamiseen on osallistunut yli 200 kirjoittajaa. Kokoomajulkaisu nimensä mukaisesti kokoaa kaikki nämä yksien kansien sisään.

Resurssiviisaita ratkaisuja tulevaisuuteen

Resurssiviisauden asiantuntijat olivat mukana peräti yhdeksän artikkelin tuottamisessa. Artikkeleissa korostuu erityisesti kestävän kehityksen ja resurssiviisauden monipuolinen soveltaminen eri toimialoilla. Rakennus- ja teollisuussektorilla tutkimukset käsittelevät automaation roolia tuotannon kehittämisessä, aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitusta sekä ekoteollisuuspuiston mahdollisuuksia energiatehokkuuden ja resurssiviisauden edelläkävijänä. Lisäksi rakennusalalla tarkastellaan kiertotalouden tiedon integrointia insinööriopetukseen ja tietomallien hyödyntämistä rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnissa.

Ilmasto- ja kiertotalousteemat nousevat esiin turpeesta luopumisen taloudellisissa, sosiaalisissa ja ekologisissa vaikutuksissa sekä elintarvikealan sivuvirtojen hyödyntämisessä. Kulttuurin ja teknologian rajapinnassa monialainen innovaatioalusta yhdistää taiteen, teknologian ja kestävän matkailun, kun taas koulutuksessa GEO-oppimisympäristö toimii kestävän kehityksen kokoavana voimana.

Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuden artikkelit ja aiheet

Automaatio rakennustuoteteollisuuden tulevaisuuden mahdollistajana
Hietanen, O., Alakoski, K., Kuusimäki, T. & Orava, P. (s. 33)
Artikkeli käsittelee rakennustuoteteollisuuden automatisointia ja kestävän kehityksen investointeja, sekä tuo esiin yritysten kokemuksia ja hiilijalanjäljen vähentämishankkeita. Lisäksi käsitellään ammattikorkeakoulujen ja verkostojen roolia alan kehittämisessä.

Ekoteollisuuspuisto energiatehokkuuden ja resurssiviisauden edelläkävijänä – Case Kirkkokallio
Alakoski, K., Kuusimäki, T., Mustonen, J. & Orava, P. (s. 200)
Artikkeli esittelee Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston toimintamallin, jossa energian, veden ja hukkalämmön kestävä hyödyntäminen sekä sivuvirtojen kierrätys muodostavat energiatehokkaan ja resurssiviisaan teollisuusverkoston. Samalla tutkitaan ammattikorkeakoulujen merkitystä alueen pk-yritysten tutkimus- ja kehityskumppaneina yhteistyön ja alueen elinkeinojen kehittämiseksi.

Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus
Enqvist, J., Kortetmäki, A., Kujala, M., Mäkitalo H., Rönkkö, S., Ylinen, M. & Ylipaino, J. (s. 212)
Artikkeli käsittelee aurinkosähköjärjestelmien kasvanutta suosiota pientaloissa. Aurinkosähkö vähentää kiinteistöjen ostoenergian tarvetta ja edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Samalla korostetaan järjestelmien oikean asennuksen ja sähköturvallisuusvaatimusten tärkeyttä, sillä pientalojen aurinkovoimaloiden pieni koko ja tilaaja-urakoitsija -suhteet asettavat erityisvaatimuksia alan osaamiselle.

Hanketyön kautta ajan tasaista tietoa kiertotaloudesta rakennus- ja LVI-insinööriopiskelijoille
Kujala, M., Lindgren, S. & Syväoja, M. (s. 277)
Artikkeli esittelee uusia osaamisvaatimuksia, kuten kiertotalouden ja vähähiilisen rakentamisen tuntemuksen, joita opetukseen on tullut, sekä miten näihin vaatimuksiin pystytään vastaamaan hanketyöllä. Artikkelissa esitellään käytännön esimerkkejä tästä työstä ja miten SAMK aktiivisella hanketyöllä on onnistunut integroimaan rakennus- ja LVI-insinöörien opetukseen.

Turpeesta luopumisen rakennemuutos: taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset ulottuvuudet
Lindgren, S., Mäkitalo, T. & Karttunen, N. (s. 285)
Artikkeli tarkastelee turvealan rakennemuutosta taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Keskiössä ovat yrittäjien sopeutuminen muutokseen, siirtymän haasteet ja tukimekanismit sekä opit, joita voidaan soveltaa muihin elinkeinoihin. Tutkimus pohjautuu haastatteluihin ja julkisen median analyysiin, tarjoten näkemyksen alan murroksesta yrittäjien kokemusten kautta.

Tietomallien hyödyntäminen rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa: käytännön etuja ja haasteita
Lindgren, S., Syväoja, M. & Kujala, M. (s. 298)
Artikkeli tutkii rakennusten tietomallien (BIM) käyttöä hiilijalanjäljen arvioinnissa osana rakentamisen vähähiilisyyden edistämistä. Tutkimus käsittelee tietomallien tarjoamia etuja, kuten arviointien nopeuttamista ja virheiden vähentämistä, sekä haasteita, kuten datan laadun ja menetelmien yhteensopivuuden merkitystä. Tarkoituksena on tehostaa tietomallien käyttöä ja täydentää keskustelua niiden roolista hiilijalanjäljen arvioinnissa perinteisiin menetelmiin verrattuna.

Sivuvirtojen hyödyntäminen suomalaisella elintarvikealalla
Nordlund, K. (s. 327)
Artikkeli käsittelee elintarvikealan kiertotaloutta, jossa biopohjaiset sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti esimerkiksi ravintona, rehuna tai energiana. Suomalaisten elintarvikealan toimijoiden potentiaalia verrataan italialaiseen Caviro Extran malliin, jossa sivuvirroista jalostetaan korkealaatuisia tuotteita teollisessa mittakaavassa. Tutkimuksessa kootaan alan innovaatioita ja kannustetaan lisäämään panostuksia kiertotalouteen suomalaisessa kontekstissa.

Monialainen innovaatioalusta yhdistää taidetta, teknologiaa ja kestävää matkailua
Kuusimäki, T., Regan, T., Lilja, L. & Orava, P. (s. 531)
Artikkeli tarkastelee taiteilijoiden roolia luovina toimijoina innovaatioprosesseissa sekä monialaisen yhteistyön haasteita. Lisäksi esitellään konkreettisia projekteja, joissa taiteen ja luonnontieteiden asiantuntemus yhdistyy, korostaen taiteilijoiden merkitystä kehitystyössä ja yhteistyötaitojen tärkeyttä. Artikkelissa kuvataan Taide, teknologia ja kestävä matkailu -hankkeen monialaista toimintaa innovaatioalustana.

GEO-oppimisympäristö – kestävän kehityksen kokoava voima
Männistö, K., Kuusimäki, T., Kinnunen, R. & Orava, P. (s. 557)
Artikkeli esittelee GEO-oppimisympäristöä, joka perustuu UNESCOn kestävän kehityksen periaatteisiin ja yhdistää eri toimijat ympäristökasvatuksen tukemiseksi. GEO-oppimisympäristö kattaa laajasti ympäristökasvatuksen sisällöt Pohjois-Satakunnassa, mukaan lukien Kankaanpään Honkajoen GEO-oppimiskeskuksen ja Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin. Artikkelissä käsitellään case-esimerkein oppimisympäristön toimintaa.