Lähes vuosi AURISKI PALOSYY-hanketta takana – mitä kerrottavaa aurinkosähkön palonsyyntutkinnan kehitystyöstä?

Mikä AURISKI PALOSYY on?

AURISKI PALOSYY on Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen seudun ammattiopiston yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä palonsyyntutkintamalli, jonka avulla aurinkosähköjärjestelmien roolia palotapauksissa voidaan arvioida systemaattisesti ja vertailukelpoisesti.

Mitä olemme tehneet vuoden 2025 aikana?

Vuonna 2025 painopiste oli projektiorganisaation rakentamisessa, aineistonkeruun valmistelussa ja sidosryhmäyhteistyössä. Projektiryhmä määritti työlinjat ja loi tietosuojavaatimukset täyttävän käsittelymallin sekä aineistonhallinnan käytännöt.

Keskeinen käytännön askel on ollut palotapausten tiedonkeruulomake, jota käytetään tapausten systemaattiseen analyysiin. Lomake toimii pohjana sekä jo kerättyjen tietojen jäsentämiselle että varsinaisen loppututkimuksen aineiston keruulle. Lomake sisältää tietoja muun muassa DC- ja AC-piirien komponenteista, suojauksen ja erotuksen rakenteista, paloteknisistä ja rakenteellisista tekijöistä sekä dokumentaation saatavuudesta.

Tähän mennessä saadut tiedot on kerätty aiemmista paloista sekä hankkeen aikana tapahtuneista palotapauksista. Vuonna 2025 tietoomme on tullut yhteensä 16 erisuurta aurinkosähköjärjestelmiin liittyvää tulipaloa. Tietosuojasyistä emme voi julkaista tapauskohtaisia yksityiskohtia.

Tutkintoja on tehty paikan päällä hankkeen tutkijaryhmän toimesta vuoden 2025 aikana. Aineisto koostuu valokuvista, kohteiden sähködokumentaatiosta sekä muiden palonsyytutkijoiden raporteista. Näiden lisäksi on koottu teknisiä havaintoja ja vertailutietoa dokumenttipohjaisen analyysin tueksi.

Mitä alustava aineisto kertoo tutkinnasta

Hanke hyödyntää vakuutusyhtiöiden ja pelastuslaitosten välittämää alustavaa aineistoa sekä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta (PRONTO) koottuja tapauksia. Aineistoa käytetään tutkintamallin rakenteen kehittämiseen ja palotapausten tyyppijaotteluun.

Alustavissa tapauksissa on tunnistettu muun muassa seuraavia syykategorioita:

• DC-erotuskytkimiin liittyvät puutteet sekä palamattomien alustojen puuttuminen
• Hälytystietojen siirtymättömyys vikaantuneesta järjestelmästä
• Varmennustarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamatta jättäminen
• Alumiinikaapelien asennuspuutteet vaihtosähköpuolella
• Off-grid-järjestelmien ohjelmointiin liittyvät haasteet
• Sähkötöiden johtajuuteen liittyvät epäselvyydet

DC- erotuskytkimiin ja palamattomien alustojen puutteet

DC-erotuskytkimet ja palamattomien alustojen puutteet ovat mukana alustavissa syykategorioissa. Näihin liittyviä tapauksia on tutkituista tapauksista lähes puolet. Alustavien havaintojen perusteella tietty tasasähköpuolen erotuskytkintyyppi nousee selkeästi esiin, ja näyttää siltä, että sen poistaminen markkinoilta on osoittautunut haasteelliseksi.

Yleisesti voidaan todeta, että todennäköinen syttymismekanismi on ollut kosteuden pääsy kytkimeen, mikä on johtanut valokaaren syntymiseen. Valokaari on sytyttänyt kytkimen palamaan, ja palo on tämän jälkeen levinnyt taustalla olevaan palavaan materiaaliin.

Mikäli palamaton materiaali, esimerkiksi metallilevy, on asennettu palavan materiaalin (esimerkiksi puuseinän) ja invertterin tai kytkimen väliin, se voi hidastaa palon leviämistä. Kun levy on asennettu riittävän etäälle seinäpinnasta siten, että väliin jää ilmarako, palo ei helposti pääse leviämään palavaan seinämateriaaliin ja syttyminen voidaan estää.

Keskeisiä syitä kosteuden pääsyyn kytkimeen ovat olleet läpivientien vuotaminen ylä- tai takasuunnasta, kun asennuksessa ei ole voitu varmistaa kytkimeltä edellytetyn kotelointiluokan toteutumista. Useissa tapauksissa asennus on ollut valmistajan ohjeiden vastainen.

Hälytystietojen siirtymättömyys viallisesta järjestelmästä

Parissa tapauksessa järjestelmä oli ollut pitkään sammuneena, mutta jännite oli edelleen kytkettynä. Huoltokäynnin yhteydessä laitekaappia avattaessa syttyi tulipalo. Toisessa tapauksessa invertteri oli ollut sammuneena jonkin aikaa, ja palo syttyi lämpenemisen seurauksena. Molemmissa tapauksissa järjestelmästä ei ollut kytketty vikahälytystä eteenpäin kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmään eikä edes yrityksen sähköpostiin. Kummassakin tapauksessa vika olisi ollut estettävissä melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.

Kahdessa tapauksessa kyseessä oli itsesyttymistapaus. Toisessa aurinkosähköjärjestelmän paneeli syttyi itsestään. Vikaantuminen on voinut tapahtua jo asennusvaiheessa tai kyseessä on voinut olla laitevika; tarkkaa syytä ei ole voitu varmistaa. Toisessa tapauksessa paneeliston taustalla oleva optimoija oli palanut. Vika havaittiin vasta kunnossapitokierroksella, eikä syttymisajankohta ole tiedossa.

Varmennustarkastusten puutteet

Yhdessä kohteessa varmennustarkastus oli syttymishetkellä kokonaan suorittamatta, vaikka asennuksen valmistumisesta oli kulunut jo yli kolme kuukautta, jonka kuluessa varmennustarkastus on suoritettava. Yhdessä toisessa kohteessa varmennustarkastus oli suoritettu, mutta tarkastuksessa havaitut puutteet oli jätetty korjaamatta. Yksi näistä puutteista oli todennäköinen syttymissyy.

Alumiinikaapelien asennuspuutteet vaihtosähköpuolella

Alumiinikaapelin asennuksesta todetaan yleisesti, että liitoksen onnistuminen riippuu erityisesti johtimen esivalmistelusta, oksidikerroksen poistosta (harjaus) ja oikea-aikaisesta rasvauksesta:

• Kuorinta: kaapeli kuoritaan vaadittuun kuorintapituuteen.
• Esipyöristys: sektorijohtiminen kaapeli muotoillaan pyöreäksi ennen liittimeen asentamista.
• Harjaus: alumiinijohtimen pinta harjataan huolellisesti teräsharjalla, jotta oksidoitunut kerros poistuu.
• Rasvaus: harjattu pinta käsitellään välittömästi asennukseen soveltuvalla kontaktirasvalla hapettumisen estämiseksi.
• Huomio liittimen rasva: jos liittimessä (esim. tietyissä Al- tai Al/Cu-liittimissä) on valmistajan mukaan valmiina oksidipintaa rikkova rasva, erillistä harjausta ja rasvausta ei välttämättä tarvita. Noudata aina liittimen valmistajan asennusohjetta, mukaan lukien mahdolliset lisärasvaukset olosuhteiden mukaan.

Valitettavasti yhdessä kohteessa ei toimittu oikein (kuva 3) ja seurauksena oli mittava tulipalo.

Off-grid-järjestelmien ohjelmointiin liittyvät haasteet

Ainakin yhdessä kohteessa off-grid-järjestelmän akuston päivitys lyijyakusta LiFePO₄-akustoon on aiheuttanut vakavan vaaratilanteen. Kun akuston tyyppi vaihdetaan vanhasta AGM-, GEL- tai avoimesta lyijyakusta uudemman teknologian akustoon, on huolehdittava siitä, ettei akusto ylilataudu.

Todennäköinen vahingon syy oli se, että akusto vaihdettiin uudentyyppiseksi ilman riittävää osaamista, eikä invertterin latausasetuksia ja järjestelmää muutettu vastaamaan uuden akuston vaatimuksia. Oikeaa akuston latauskäyrää eikä BMS järjestelmää ei ollut asennettu, minkä seurauksena akusto ylikuumentui ja osittain suli (kuva 4).

Sähkötöiden johtajuuden epäselvyydet

Sähkötöiden johtajuutta ei voida hoitaa toiminnanharjoittajien välisellä toimeksiantosopimuksella. Toisin sanoen sähkötöiden johtajaa ei voi “ostaa” yritykseen ulkopuolisena palveluna, vaan sähkötöiden johtajan on oltava sähkötöitä tekevän yrityksen palveluksessa. Palveluksessa ololla tarkoitetaan työ- tai virkasuhdetta (palkkasuhde).

Mitä seuraavaksi 2026–2027?

Seuraavassa vaiheessa katseet käännetään ensi kesään ja yhteistyön kehittämiseen pelastuslaitosten kanssa kaudelle 2026. Samalla viimeistellään hankkeen oma palonsyytutkinnan tiedonkeruulomake ja käynnistetään kerättyjen palotapausten tekninen analyysi. Pelastuslaitosten teematutkimuksen käynnistyessä vuonna 2026 hankkeen yhtenä roolina on tukea teematutkimuksen toteutusta. Lisäksi kirjallisuuskatsaus viimeistellään ja tutkintamallin lopullinen versio kootaan vuosien 2026–2027 aikana.

Jos organisaatiollasi on aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä palotapauksia tai tutkintamateriaalia, jonka hyödyntäminen tutkintamallin kehittämisessä on mahdollista, otathan meihin yhteyttä.

Kiitos hankkeen rahoittajille: Palosuojelurahasto (PSR) ja Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry.

Kiitos myös ohjausryhmälle sekä kaikille sidosryhmille, jotka ovat mahdollistaneet aineiston ja käytännön näkökulmien kokoamisen. Yhteistyöhön ovat osallistuneet muun muassa pelastuslaitokset, poliisi, vakuutusala, Pelastusopisto ja asiantuntijaverkostot sekä seuraavat tahot: Energiateollisuus, If, LähiTapiola, Motiva, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Satakunnan pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Sähköinfo, SESKO, Sisäministeriön pelastusosasto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Tukes ja RTL-Palvelut Oy.

Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat yksinomaan kirjoittajien vastuulla.

Kirjoittajat:

Marko Ylinen,
Lehtori, sähkötöiden johtaja,
Satakunnan ammattikorkeakoulu
+358 44 710 3304
marko.ylinen@samk.fi

Juho Ylipaino
Lehtori, väitöskirjatutkija
Tampereen ammattikorkeakoulu
+358 50 566 6877
juho.ylipaino@tuni.fi