Biotalous osaamisen, työpaikkojen ja alueellisen kasvun vauhdittajana

SAMKin koordinoima BioBusiness Catalyst -hanke tukee siirtymää kestävään biotalouteen kehittämällä innovatiivista ammatillista koulutusta ja digitaalisia työkaluja. Hanke myös vahvistaa ammatillisten oppilaitosten osaamista Euroopassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Hanke auttaa ihmisiä oppimaan tulevaisuuden vihreissä työpaikoissa tarvittavia taitoja tarjoamalla käytännönläheistä koulutusta ja helppokäyttöisiä digitaalisia oppimisratkaisuja. Se kokoaa yhteen oppilaitoksia, yrityksiä ja asiantuntijoita, jotta koulutus olisi entistä ajankohtaisempaa, saavutettavampaa ja tiiviimmin yhteydessä kestävän talouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

Biotalous vahvistaa alueellisia talouksia ympäristöä kuormittamatta 

Biotalous on talousjärjestelmä, joka perustuu uusiutuvien biologisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ruoan, materiaalien ja energian tuotannossa. Fossiilisten raaka-aineiden sijaan siinä keskitytään luonnonvarojen tehokkaampaan ja vastuullisempaan käyttöön sekä tuotannon ja kulutuksen tapojen uudistamiseen. Yhdistämällä kestävyyden, kiertotalouden ja innovaatiot biotalous vähentää jätettä, luo arvoa sivuvirroista ja tukee ekosysteemien uusiutumista. 

BioBusiness Catalyst -hankkeessa Dmitrijeva tuo projektiin biotalousosaamista keskittyen erityisesti tutkimukseen ja analyysiin, jotta hanke perustuisi tutkittuun tietoon ja käytännön tarpeisiin. 

– Olen mukana erityisesti analysoimassa biotalouden ja ammatillisen koulutuksen nykytilaa Suomessa. Keskityn erityisesti osaamistarpeiden, työmarkkinoiden kysynnän ja nykyisten koulutuskäytäntöjen tunnistamiseen. Tämä sisältää myös sen kartoittamisen, miten biotalous näkyy nykyisessä koulutuksessa ja missä kohdin osaaminen ei vielä vastaa alan tarpeita, Dmitrijeva kertoo.

Biotalouden merkitys kasvaa jatkuvasti. Se tarjoaa konkreettisen keinon vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin samalla luoden uusia taloudellisia mahdollisuuksia. 

– Kestävyyden näkökulmasta biotalous tukee siirtymää pois fossiilipohjaisista järjestelmistä kohti uusiutuvia resursseja. Tämä auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään ympäristön kuormitusta. Lisäksi biotalous edistää resurssien tehokkaampaa käyttöä ja auttaa vastaamaan luonnonvarojen niukkuuteen, hän lisää.

Ympäristöhyötyjen lisäksi biotalous tarjoaa merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia. Se avaa uusia markkinoita biopohjaisille tuotteille, tukee yrittäjyyttä erityisesti maaseudulla ja kehittyvillä alueilla sekä vauhdittaa innovaatioita esimerkiksi maataloudessa, bioteknologiassa ja valmistavassa teollisuudessa. 

Maaseutualueilla on usein runsaasti biologisia resursseja, kuten maatalouden sivuvirtoja ja biojätettä. Näitä voidaan hyödyntää tehokkaammin esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Näin yhteisöt voivat siirtyä pelkästä raaka-aineiden tuotannosta korkeamman jalostusarvon luomiseen paikallisesti.  

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy esimerkiksi biopohjaisten materiaalien, uusiutuvan energian ja kestävien ruokajärjestelmien ympärille. Pienimuotoinen tuotanto ja hajautetut ratkaisut sopivat erityisen hyvin maaseudulle, mikä voi vahvistaa paikallista yrittäjyyttä ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista markkinoista. 

Monet biotalouden työmahdollisuudet ovat paikkasidonnaisia, mikä tarkoittaa, että työtä syntyy lähelle ihmisten asuinpaikkoja. Tämä voi vähentää muuttoliikettä kaupunkeihin ja tukea alueellista elinvoimaa vahvistaen paikallista resilienssiä. 

– Työpaikkojen syntyminen on yksi biotalouden keskeisistä hyödyistä. Kun paikallisia resursseja hyödynnetään kestävällä tavalla, yhteisöt ovat vähemmän riippuvaisia tuonnista ja paremmin sopeutuvia taloudellisiin ja ympäristöllisiin muutoksiin. Biotalous on strateginen mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden innovatiivista, kilpailukykyistä ja osallistavaa taloutta, Dmitrijeva tiivistää. 

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee uusia taitoja 

Siirtymä kohti kestävämpää taloutta muuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Se lisää tarvetta työntekijöille, jotka ymmärtävät kestävän luonnonvarojen käytön periaatteet ja osaavat soveltaa niitä käytännössä. 

– Uusia työrooleja syntyy esimerkiksi maatalouden, valmistavan teollisuuden, energia-alan ja jätehuollon pariin. Samalla myös nykyiset ammatit muuttuvat, mikä tekee osaamisen päivittämisestä ja uudelleenkouluttautumisesta entistä tärkeämpää, Dmitrijeva avaa.

Dmitrijevan mukaan yksi tämän hetken suurimmista haasteista on kuilu biotalousalalla tarvittavan osaamisen ja nykyisten koulutusjärjestelmien tarjoaman opetuksen välillä. Ammatillisella koulutuksella on tässä keskeinen rooli, sillä biotalouden työtehtävät vaativat käytännön osaamista, kuten biologisten materiaalien käsittelyä, resurssien tehokasta hallintaa ja kiertotalousratkaisujen soveltamista.  

Ilman biotalouden vahvempaa integrointia ammatilliseen koulutukseen yritysten voi olla vaikea löytää osaavaa työvoimaa, mikä hidastaa innovaatioita ja kestävien alojen kasvua. 

– Yksi tärkeä tapa turvata tulevaisuuden osaaminen on tehdä biotalouskoulutuksesta saavutettavaa kaikille. Digitaaliset oppimisympäristöt voivat olla tässä merkittävässä roolissa, sillä niiden avulla koulutukseen voi osallistua sijainnista riippumatta, Dmitrijeva huomauttaa.

Lisäksi Dmitrijeva painottaa, että koulutusohjelmien tulee olla osallistavia ja eri kohderyhmien tarpeisiin sopivia, mukaan lukien maaseudun yhteisöt, nuoret ja ihmiset, joilla on vähemmän mahdollisuuksia koulutukseen. Oppilaitosten, yritysten ja julkisten organisaatioiden yhteistyö voi myös parantaa koulutuksen saavutettavuutta. Myös koulutuksen hinta ja saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä. Edulliset tai maksuttomat koulutusmahdollisuudet voivat madaltaa osallistumisen kynnystä. 

"Tulevaisuuden mahdollisuudet suosivat yhä enemmän niitä, jotka osaavat yhdistää kestävän ajattelun käytännön taitoihin"

Mitä neuvoja Dmitrijeva antaisi opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita biotaloudesta? 

– Tärkein neuvoni on pysyä avoimena monitieteiselle oppimiselle ja keskittyä käytännönläheisten taitojen kehittämiseen. Biotalous yhdistää tiedettä, teknologiaa ja liiketoimintaa, joten sekä teoreettinen ymmärrys että käytännön kokemus ovat erittäin tärkeitä. 

Opiskelijoiden kannattaa myös seurata alan kehitystä ja tunnistaa, missä osaamisvajeita tällä hetkellä on. Usein ongelmana ei ole mahdollisuuksien puute, vaan se, ettei koulutus vielä riittävästi valmista ihmisiä todellisiin biotalouden työtehtäviin. Juuri tähän BioBusiness Catalyst -hanke pyrkii vastaamaan tunnistamalla osaamisaukkoja ja kehittämällä Bio-Based Product Technician -koulutuskokonaisuutta, joka vastaa työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin. 

– Uskon, että tulevaisuuden mahdollisuudet suosivat yhä enemmän niitä, jotka osaavat yhdistää kestävän ajattelun käytännön toteutustaitoihin. Siksi suosittelen hankkimaan käytännön kokemusta, seuraamaan uusia koulutusmahdollisuuksia ja kehittämään osaamista, joka vastaa biotalousalan todellisiin tarpeisiin, Dmitrijeva kiteyttää.

Yhteystiedot:

Nasibeh Hedayati,
projektipäällikkö
nasibeh.hedayati@samk.fi